Simone ei jaksaisi millään odottaa jouluun

Toivottavasti joulupukki on ajoissa kaikkine lahjoineen, 

tuumii Simone tähystellessään ulos ikkunasta.

Joulua odotellessa...

Simpan paras leikkikaveri on Titine

Simone on tänä kesänä oppinut rakastamaan vedessä lutraamista

Melanien potiessa valeraskauttaan, viihdyttää nyt vuorostaan Simone rasavilli-kakara Titineä. Simonen painokin on sopivasti pudonnut valeraskauden aikana saavutetuista ennätyslukemista.

Tätä nykyistä kolmen cavalieritytön mukanaan tuomaa onnea omistajalleen ei voi sanoin kuvata!

TITINE JÄNIKSENÄ


Titine juoksuttaa elämänsä riemusta helteelläkin kolmea "rinsessaa". Takaa-ajossa vuorottelevat Simone, Melanie ja sisarensa Doris.

Simonen valeraskaus on ohi

SIMONE ESITTELEE TAITOJAAN "POTKIMISESSA"

Kommentti:
Simone odottaa innoissaan keppiä heitettäväksi.
Keppi ei lennä, ennen kuin saadaan Simpan
potkimis-näyte videolle. Melanie haukkuu hulluna taustalla.
Kyllä nyt kestää! No, tulihan ne potkimiset sieltä!
No, lopultakin voi kepin heittää!

Simone on arvokkaasti valeraskaana

Simone on vihdoin hyväksynyt Titinen laumaansa, kuten arvovaltaisen matriarkan kuuluukin.
Titinen leikkiinkutsu-hepulikaan ei hetkauta laumaa luotsaavaa Simonea.
Taisi pää hiukan kääntyä, jos oikein tarkkaan seuraa Titinen ohitusta Simonen karvoja hipoen.

Muita uutisia:

Simone on todettu 17.5 sydänkuuntelussa terveeksi.

Simone on käynyt kahdessa näyttelyssä tänä keväänä.

Ensin vierailtiin Somerolla Unto Timosen katsastettavana.
Sieltä tuli kotiin tuliasena EH ja aivan mukavan oloinen arvostelu.

Seuraavana viikonloppuna oli Club Show Lohjalla. Siellä Simone esiintyi ERI:n arvoisesti. Kiitokset ystävällemme Sannalle ja tietystikin Simonen omistajalle ja kavattajalle Mirvalle hyvästä Simonen handlaamisesta.

Ihan kivasti on Simonen kesäkausi alkanut.
Seuraavana taitaa olla vuorossa Karjaan näyttely.

Simonen uroteko

Voi voi, mitenkähän tässä käy?
Simone ei osoittanut kovinkaan suurta rakkautta täällä meillä taapertaviin Murun pentuihin.
Ei yhtään niiden kasvaessa täällä viisi viikkoisiksi ja sittenhän ne muuttivatkin Simonen onneksi pois kasvattajansa hoiviin.
Sohvalta niitä vaan kytättiin ja muristiinkin niille piiperoille jopa. Siitä sitten sai Simone satikutia! Pentusille ei meillä murrata!

Varmasti Simone on ainoa, joka ei heti ainakaan ilahdu uudesta tulokkaasta.
Toki kyse ei ole tuntemattomasta pennusta, vaan kyllähän nämä piskuisen Titinen muistavat meillä viiden viikon oleilustaan.

Melanie suorastaan rakasti äitinsä uutta jälkikasvustoa!
Simone ei edes vilkaissut niitä.
Jos vilkaisi, niin sitten teki mieli muristakin. Siitä taas sai huomatusta, niin sitten ei vilkaista ollenkaan...

Mutta enpä tässä enempiä Simonea mollaa, hän pelasti sentään eilen melkein elämäni löytämällä metsästä sinne edellisenä päivänä pudottamani kännykän!
Siitä hyvästä Simonelle kuuluisi hankkia monen monta käytettyä kännykkää, joita hän saisi ihan luvalla muotoilla mieleisekseen.

Tämän nyt löytämänsä hän olikin muotoillut jo aiemmin "a'la Simone design takakantta ei lainkaan".
Onneksi en koskaan ollut siitä hänelle vihainen!
Nyt sitten hyväntahtoisuuteni palkittiin!
Oi kiitos rakas pieni kulta prinsessani!
Löysit sitten "oman kännykkäsi" häntää heiluttaen ja sait siitä palkkioksi todella paljon haleja. Ja vielä ainakin vuodeksi eteenpäin.
Tulipa ihan näin julkisesti luvattua, joten lupaus on totta kai pidettävä!

Melanien isäkin tuli meille

Tänään samoiltiin polkuja pitkin metsikössä. Simone selvästi kulkee omia polkujaan. Melaniellä on molemmat vanhempansa tällä hetkellä seuranaan. Onneksi Kasper tuntuu viihtyvän Simonen kanssa, kun vastaavasti Melanie puuhailee äiskänsä helmoissa.


Simone mietteliäänä hangella.

Helmikuun alkua

Simone on jo kohta kaksi-vuotias tyttönen. Niin aika rientää!